torstai 11. huhtikuuta 2013

Reading & gaming

Nopeasti sitä ihminen adaptoituu. Nyt olen jo täysin muuttanut mieleni sisälläkin. Järjestyksen ja pikkujuttujen vakiintuminen edesauttaa luonnollisesti. Imurinkin sain hankittua.

Kevät. Sehän se nyt on, eikö ? Noh, viikon sisään useampana päivänä on satanut lunta. Tässähän meinaa hulluksi tulla, kun ensin on loistava fiilis aurinkoisesta ja lämpimästä kevätsäästä, ja seuraavan aamuna herää rankkaan lumisateeseen. Alkuviikon lumet sulattivat osaltaan vanhat pois, mikä on kyllä hyvä juttu. Mutta tänään taas lunta. Errrrrggghhh. Ehdin jo innostua, kun huolsin pyörän ja tiistaina vedin pienehkön pyörälenkin töihin lähdön yhteydessä, ja sää oli wonderful, asvaltti rullasi ja elämä hymyili. Please, ei enää lunta. Tämähän on kuin kevät Santahaminassa.

Pyritään tekemään mahdollisimman usein ruoka itse.

                                                                                 ***

Pääsykoekurssin palautteet ensimmäisistä esseistä tulivat, ja yhteispisteeni näyttäisivät noilla pisteillä lukemaa 161. Sisäänpääsyraja on viimeisen viiden vuoden ajalta ollut neljä kertaa selkeästi alle tuon, joten todella hyvältä näyttää. Nuo eivät edustaneet edes parasta osaamistani, tein nopeahkot tekstit lyhyillä luonnoksilla. Tietysti kysymykset voivat tulla aiheista joita ei hallitse hyvin tjsp, mutta olen pyrkinyt kokonaisvaltaisuuteen ja siihen, ettei selkeitä heikkouksia olisi. Ylimieliseksi ei pidä ruveta, mutta ainakin tuosta palautteesta sai itseluottamus- ja motivaatioboostin - jaksaa vielä kuusi viikkoa vääntää kun tietää, että lähellä ollaan. Tarkka lukusuunnitelma loppuajaksi löytyy, ja Euroopan Synty onkin viimeisillä sivuillaan. Seuraavaksi Suomen historian tehokertaus pikkujättiläisen kautta.

                                                                                 ***

Lukemisen ohella olen pelaillutkin, Deus Exiin on kertynyt kymmenisen tuntia lisää. Melko haastava ja keskittymistä vaativa peli, joskin palkitseva. Eilen palattiin kaverin kanssa Modern Warfare 2:n Special Opsiin, josta puuttui tasan yksi tehtävä, jota olen tasaisin väliajoin viimeiset kolme ja puoli vuotta yrittänyt päästä. Ja nyt se meni. 90G napsahti lisää tilille, mahtava fiilis. Kaksi single playerin helppoa achia koko pelissä saamatta, ne pois alta niin MW2:sta tulee kolmas täyden 1000G:n peli itselläni. Wuuuhuuu.

Star 69- achievement unlocked.
Ostinpahan heräteostoksena Huuto.netistä vielä PS2:lle Donald Duck Quack Attackin. Kyseessä on ensimmäinen peli, jonka aikoinaan pleikkarille sain, kun Playstation 2 rantautui Suomeen joulumarkkinoille 2001 (?). Paljon muistoja herättävä peli, jonka kuitenkin myin pois siirtyessäni konsleiden uudemmalle sukupolvelle ja Xboxin maailmaan. Nyt kun on vanha, uskollinen PS2 tuossa hyllyssä pelivalmiina, niin pitihän sitä tämä hankkia takaisin. Kuudella eurolla. Nice. Tallella on myös alkuperäinen Jak and Daxter- trilogia, joka oli loistava sarja. Ensimmäinen osa varsinkin oli reilu kymmenvuotiaalle Erkille vaikea ja maaginen tasohyppely. 

Konsoleista puheen ollen, uuden sukupolven konsolit tekevät tuloaan, ja PS4:stä julkaistiin jo ensimmäisiä tietoja. Itse en innostu lainkaan. Uutta rautaa, paremmat suoritustehot ja hienommat pelit, nojoo, ehkä hiukan. Graafisuus ei kuitenkaan ole kuin osa pelistä, enkä usko että uusille konsoleille ilmestyisi absoluuttisen parempia pelejä huomattavasti. Eniten kuitenkin närää herättää näin etukäteen käytettyjen pelien mahdottomuus. Ilmeisesti tarkoitus on tehdä peleistä jonkunlaisen kertakäyttöisien koodin kautta toimivia. Eli ei käytettyjen pelien kauppaa eikä kaverilta lainaan pelejä. Täyttä roskaa, rahastusta ja ahneutta. En tue. Sitä paitsi, Xbox360:lle on kymmeniä laatupelejä, joita en ole vielä pelannut. Saapahan rauhassa niitä pelailla, ja vanhojen pelien hinnatkin laskenevat uusien konsolien myötä.

                                                                           ***

Hugelta tuli juuri uusi levy. Vaihteeksi. Mutta parasta Hugea hetkeen, parin hiukan keskinkertaisemman jälkeen. Huge L - Selällään

Primordialin laulaja Alan Averill Nemtheanga on nähtävästi lyönyt kasaan sivuprojektin, jonka ensimmäinen EP on tulossa tänä vuonna. Todella pitkästä aikaa, varmaan yli vuoteen, ensimmäinen raskaamman musiikin tuotos, joka sytyttää heti ensikuuntelulla. Dread Sovereign - Thirteen Clerges to the Flames

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti