tiistai 23. heinäkuuta 2013

Israel - day 11

Noniin, viimeistä iltaa Jerusalemissa. Käytiin, kuinkas muutenkaan, syömässä falafelia ja jäätelöä sekä oleiltiin yleisesti lähistöllä. Nopeasti sitä tottuu ympäristöön, kovin tutun oloisia ovat lähialueet tässä.

Tottumisesta puheen ollen, ortodoksijuutalaisiinkin on tottunut täysin. On varmaan hetken verran outoa sitten kun ei heitä enää näekään jatkuvasti. Israelissa on puolisentoista miljoonaa ortodoksijuutalaista, joten he ovat näkyvä osa katukuvaa, varsinkin pyhässä kaupungissaan.
Ortodoksijuutalaiset uskovat Tooraan, hepreankielisen Raamatun ensimmäiseen osuuteen; käytännössä siis lukevat Vanhaa testamenttia, eivät Uutta. Lisäksi heille tärkeää on Talmud, suullinen laki, sekä erinäköiset koodeksit ja traditiot. Ortodoksijuutalaisten elämää sävyttää tarkka säännöstely, ja esimerkiksi naisen tehtävä on pysyä kotona ja tehdä lapsia. Avioelämää ja naisen seksuaalisuutta säännöstellään tiukoilla puhtaussäännöillä. Suurin osa ortodokseista ei käy armeijaa eikä käy töissä, vaan keskittyy pyhiin kirjoituksiin. Pukeutuminen on lisäksi kaikkia yhdistävä tekijä; säädyllisyys on avainsana, säällä kuin säällä kummallakin sukupuolella on paljasta ihoa näkyvissä tasan naamassa ja kämmenissä. Kuriositeettina mainittakoon, että naiset ajavat itsensä avioiduttuaan kaljuksi. Ja käyttävät sitten peruukkia.
Ortodoksijuutalaiset jakautuvat vielä keskenään, hasideihin, haredeihin ja moderneihin ortodokseihin. Tiukkojen, mutta optimististen ja iloista uskonnollisuutta harjoittavien hasidien vastakohta on haredit, joita kutsutaan myös ultraortodokseiksi. Nämä vanhoillisaskeetit kieltävät televisiosta ja sanomalehdistä lähtien kaiken; Jerusalemin raitiovaunuliikenteestä poistettiin sähköiset mainokset, sillä haredit rikkoivat ne toistuvasti protestina väärän naiskuvan antamista vastaan. Haredit ovat myös ankaria naisten suhteen; linja-autossa nainen istuu takana, mies edessä. Väkivalta on yleistä sääntöjen rikkomisen tapauksessa. Perhe-elämä on keskeistä, seurustelu (ja avio) järjestettyä. Kuulostaa ainakin minun korvaani vahvasti arabimailta ja eräältä toiselta monoteistiselta uskonnolta...

Tässä vielä itseäni vahvasti creeppaava kuva haredinaisista lapsineen.
Selvennykseksi, en ole juutalaisuudesta sen ihmeemmin innostunut; minua vain kiinnostaa aina yleisesti kulttuuri ja sen ilmiöt. Täällä, näiden mysteeristen lierihattujen ympäröimänä, on luonnollista ottaa heistä selvää enemmän. Sama pätee aikalailla historiallisiin kohteisiin, joskin niistä on myös aika hyvät pohjatiedot. Onkin ollut hauska huomata, miten näiden monien paikallisten kohteiden historiaan tutustuessa on törmännyt tuttuihin tapahtumiin ja henkilöihin kevään luku-urakasta.


Mutta juu, nyt on siis aika jättää Juudean vuoristo taakse ja suunnata Välimeren rannikolle vielä pariksi päivää; seuraavaksi Tel Aviv.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti