maanantai 14. joulukuuta 2015

Lomalla viimeinkin


Viimeinen oma tunti viimeisenä harjoittelupäivänä ja rankka viikonloppu yliopistokekkeröinnin muodossa takana. Edessä kolme ja puoli viikkoa todellista lomaa, sillä koulutöitä ei ole tehtäväksi eikä edes työvuoroja ole tuolle ajalle. Elokuusta alkaen ilman taukoja opiskelleena voin todeta, että tulee tarpeeseen. Harjoittelu oli kyllä jees, mutta loma on aina loma. 

Oppitunnit pidetty tältä syksyltä.
 
Kuten odotettua, viimeiset kaksi viikkoa ovat menneet melkoisessa mankelissa. Toissa viikko oli erittäin, erittäin työntäyteinen, niin harvinaislaatuisen ahdettu viikko että loppui aika yksinkertaisesti kesken. Jouduin jättämään väliin kaksi kovin kiinnostanutta keikkaa sekä jättämään viikon treenit kolmeen kertaan, kun harjoitteluhommat veivät kaiken energian. Urakoin Viikissä täysiä päiviä, saaden kuitenkin harjoittelumerkinnät lähestulkoon kokonaan kasaan. Pidin myös yhden hyvin menneen oppitunnin ja suunnitelin seuraavia. Varsinkin tuo tuntisuunnittelu vie paljon resursseja, aikaavievä prosessi jonka koen kuitenkin ainakin omalle opettamiselle keskeiseksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: kun diat ja taustat on hyvin tehty, luotan materiaaliini ja sitä myötä pystyn myös pitämään oppitunnin rennosti ja hyvällä otteella. Lopputuloksena hyviä ja palkitsevia tunteja hyvällä palautteella, mutta vaativaa ajankäytöllisesti. Yhden pitkän työvuoronkin heitin viikonloppuna. Itsenäisyyspäivän ehdin kuitenkin viettää rauhallisesti kotosalla, perinteisesti Tuntemattoman Sotilaan ja linnan juhlat katsoessa. 

Itsenäisyyspäivä.

Viime viikolla tahti oli hieman kevyempi, mutta pitkälti samoissa merkeissä. Neljä viimeistä omaa oppituntiani sain pidettyä, kaikki tyydyttävällä tasolla, ja niiden suunnittelun parissa menikin paljolti aikaa. Paljon menee energiaa myös tuntien odotteluun, tällä kokemuksella kun eivät ihan rutiinilla mene vielä. Iltapäivätunnit pyörivät mielessä koko alkupäivän, syöden hiukan resursseja muulta. Kirjoittelin myös yhden miniesseen pois alta, pari voimatreeniä kerkesin hoitamaan, kuten myös erinäköisiä jouluun, lomaan ja vuodenvaihtumiseen liittyviä toimenpiteitä. Sosiaalisilla tapahtumilla oli kuitenkin pääpaino. Tiistaina kävin ainejärjestön illassa pyörähtämässä, perjantaina istuimme iltaa pienellä hissaporukalla ja lauantaina oli vuorossa kauan odotetut vuosijuhlat. Kronos täytti 70 vuotta, ja juhlat olivat sen mukaiset. Eräs hienoimpia, ellei jopa hienoin juhla missä olen pienen elämäni aikana ollut. Juhlat pidettiin tapahtumatalo Bankissa, paikalla oli noin 200 ihmistä ja kaikki toimi täydellisesti. Niin puitteet, ruoka, puheet (varsinkin Klingen), lauluvalinnat, ihmiset kuin yleinen tunnelmakin toimivat niin hyvin, etten keksi mistään pahaa sanottavaa. Jatkojen myötä ilta venyi aamuseitsemään, ollen täysin sen arvoista. Täydellinen siirtymä lomailuun.





Vuosijuhlilta. Hieno ilta.

Vähäinen vapaa-aikani on kulunut lähinnä palautellessa vallitsevan pimeyden keskellä, eli nukkuessa ja levätessä. Rankat päivät tarkoittavat tarvetta viihteelle, joten katselin Jessica Jonesin loppuun asti. Eipä tuota ollut kuin tuo yksi kolmentoista jakson kausi, mutta hyvää katsottavaa. Viihdyttävä, hyvälaatuinen, riittävän älyllinen ja sopivan synkkäsävyinen sarja. Päähahmo Krysten Ritterin näyttelemänä on toimiva, mutta isoin ansio sarjassa menee antagonistia näyttelevälle David Tennantille. Tennant oli itse asiassa isoin syy ryhtyä katsomaan tätä sarjaa, huikea näyttelijä ja vetää kaltoinkohdellun sosiopaatin / brittiherrasmiehen roolinsa niin nappiin kuin voi. Sopiva välipala tähän väliin. Nyt menossa on niin ikään Netflix-original Narcos.

Yksi hyvä sarja lisää nähty.

Luin Täällä Pohjantähden Alla-trilogian loppuun. Aika sanattomaksi veti. Linna kiteyttää suomalaisen sielunmaiseman uniikilla tavalla, pelkistetysti ja rehellisesti, samalla kuitenkin kattaen luonteenlaatumme kaikki puolet niin hyvässä kuin pahassakin. Omassa kirjallisuushierarkiassani Linna sementoi tällä teoksella itsensä suomalaisessa kirjallisuudessa samaan asemaan kuin mitä Tolkienilla on fantasiakirjallisuudessa. Suvereeni johtaja ja edelläkävijä, muita lainkaan väheksymättä. Linnan henkilöhahmot ovat ikuisia, ja herättävät tunteita harvinaisen voimakkaasti. Harvoissa romaaneissa henkilöhahmojen kuolema sattuu yhtä paljon näissä. Samalla trilogian historiallinen merkitys on mittava, sen toimiessa syväluotaavana läpileikkauksena itsenäisen kansakuntamme historiaan aina toissavuosisadan puolelta sotien jälkeiseen aikaan. Ei tarvitse olla tuleva historian opettaja, jotta tästä voi innostua. Jos Ruotsissa jaetaan kaikille maan 16-vuotiaille tällä hetkellä jotakin feministikirjallisuutta, niin tämä olisi oma ehdokkaani jokaisen suomalaisnuoren postiluukusta tipautettavaksi.

Klassikko luettu.

NHL:n seuraamiselle on liiennyt hiukan enemmän aikaa viime viikkoina, ja katselin livenä yhden Kings-pelinkin. Tuntuipas hyvältä katsella virkeänä livepeli, sai hyvää analyysiä väännettyä. Aina välillä tilasto- ja forumiviidakkoon eksyessä meinaa hukata sen, mikä tekee jääkiekosta niin mahtavan. Pari peliä kuussa pitää mielen virkeänä. Lätkän puolelta on ehdottomasti mainostettava myös Player's Tribune-sivustoa. Sivusto kokoaa kaikkien Pohjois-Amerikan huippu-urheilusarjojen pelaajien omia kirjoituksia. On erityisen kiehtovaa lukea NHL-pelaajan omia ajatuksia lajistaan, samaa kategoriaa kuin aiemmin keväällä mainostamani Road to Winter Classic. Monet aiheista ovat lisäksi todella painavia, löytyy niin uran lopettamiseen liittyvää tekstiä kuin joukkuetoverin kuolemaa käsittelevää. Suosittelenkin erityisesti noita kahta, Bryce Salvadorin sekä Daniel Carcillon kirjoituksia. Kevyemmältä puolelta esimerkiksi tämä Scott Gomezin ja Kevin Daneykon yhteisteksti on loistava.

Seuraavaksi tosiaan edessä lomaa tammikuun seitsemänteen asti, jolloin alkaa soveltava harjoittelu sotamuseolla. Tänään on jo vietetty ensimmäinen lomapäivä sohvalla maaten. Edessä muun muassa visiitti Jyväskylään, uusivuosi mökillä, tv-marathoneja, lautapelejä ja kirjallisuutta hyvällä omallatunnolla. Syyslukukauden pohdintoja tulossa tässä lähiaikoina enemmän, niputan tuon harjoittelunkin kokemukset siihen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti