sunnuntai 21. elokuuta 2016

Elokuun yöt


Kaksi hyvin viihtyisää elokuista viikkoa on takana taasen. Aikaa on ehtinyt viettää paitsi töissä ja salilla, myös luonnossa. Nuuksionreissu ja muutama yö mökillä ovat melko lailla paras tapa viettää aikaa, varsinkin tähän vuodenaikaan. Nuuksio on aina viihtyisä lokaatio lyhyelle karkumatkalle kaupungista, vaikka suosittu kohde onkin eikä tuolta täyttä rauhaa yleisiltä paikoilta välttämättä löydä. Mökillä taas on aina hyvä, oli sää mikä tahansa.

Nuuksio.

Mökki.
Töissä tosiaan kertyy vuoroja, ja hyvinhän tuo on maistunut edelleen. On se vain hyvä tunne tehdä rahaakin taas, ja koitankin lukuvuoden läpi tehdä niin paljon ansiotöitäkin kuin vain jaksan. Pääomaa ei opiskelijalla liikaa ole koskaan ja harrastuksiin liittyviä hankintoja sekä matkailua on edessä kuitenkin paljon vielä. Duunin, saumattomasti ansiokaaseen rutiiniinsa asettuneen voimaharjoittelun ja luonnossaolemisen lomassa on ehtinyt tehdä kaikkea hyödyllistä ja mukavaa vielä ennen opiskelujen alkua. ARU heräili hiljaisen kesän jälkeen, ja syksylle on luvassa varsin paljon hyvää tapahtumaa. Nyt kävimme viime lauantaina tutustumassa Merisotakouluun sekä Kuivasaareen jättimäisine rannikkotykkeineen. Palasin ammunnan pariin kesätauolta viime viikolla SRA-vuoron myötä, ja eilen olin ensimmäisissä SRA-kisoissani osallistuttuani Vares Cupiin Lopella. Kisamenestys nyt oli mitä oli, mutta ensiarvoisen tärkeää kokemusta ja hieno päivä kaikin puolin. Viisi hyvää ja monipuolista rastia, hyvä porukka meiltä ja hyvät säätkin olivat osuneet.

Kuivasaaren 12-tuumaiset rannikkotykit.

Haulikkorasti SRA-kisoissa.

Fiktioon on ollut varsin hyvin aikaa käyttää resursseja. Luin Sormuksen Ritarit loppuun, ja ylistyssanoja Tolkienia kohtaan ei vain voi olla liikaa. On ollut hienoa kulkea uudelleen ikiaikaista suosikkiaan, ja nyt matka jatkuu toisella osalla. Kirjoittelin myös proosaa todella pitkästä aikaa muutaman kohta jatkuvalle ropelle pohjustuksena toimivan mininovellin myötä. Vaikka kirjoitankin käytännössä päivittäin, tulee puhdasta fiktiota luotua varsin harvoin – ropen suunnittelu muuten ei ole verrattavissa luettavaan tekstiin. Mukavaa ja kehittävää puuhaa, vaikka aikaa viekin. Katselin myös Doctor Who:n yhdeksännen kauden loppuun ennen uuden alkua, ja lopulta kokonaisfiilis jäi varsin hyväksi. Kasikausi ei ole kovin kaksinen, mutta yhdeksäs on oikeastaan parempi – sen suurempi juoni on viimeisellä kolmanneksella oikeasti hyvä, ja tunnelma on vakavampi. Capaldi kukoistaa vihdoin Doctorina ysikauden lopulla, ja muutama jaksoista on oikeasti mieleenpainuva. Viimeinen ja jouluspesiaali varsinkin, River Song on aina onnistunut. Jopa Clara, johon yleensä olen suhtautunut melko nuivasti, toimii hahmona ysikaudella vihdoin ja viimein. Ehkä kymppikaudelta voi odottaakin nyt jotakin.

Ropen suunnitteluhommia.
Figuaikaa on myös ollut, vaikkakin edelleen varsin maltillisesti. Männävuosien tasolle tuskin tämä harrastus koskaan palaa, mutta elää se edelleen. Pelasimme tämän vuoden toisen Fantasy Battlen viime viikolla, mikä oli varsin mukavaa – jos Keski-Maa on fiktiivinen ympäristöni nro1, on Fantasy Battle pelien puolella samaa. Kymmenvuotiaana alkanut indoktrinaatio Old Worldiin kantaa edelleen hedelmää. Itse peli meni allekirjoittaneelta hyvin vihkoon, mutta teki hyvää kuitenkin. Nyt on maalauspöytäkin aktivoitunut taas, saa nähdä minkä verran syksyllä saa tulosta aikaan. 


Fantasy Battle.

Syksyn aistii jo luissaan, eikä se ole lainkaan huono asia. Olen saanut täyttää kalenteriani toden teolla viime viikkoina, ja luvassa on mitä mainioimman kuukaudet. Pääsin kaikille kursseilekin minne halusin, joten ennakkoon katsottuna lukuvuoden pitäisi järjestyä hyvin. Syksy on perinteisesti reflektion ja elämän uudelleenjärjestämisen aikaa, mutta tänä vuonna mitään kovin erityisiä muutoksia tuskin on luvassa. Elämä on sen verran hyvin järjestyksessä jo nyt, ja aktiviteetteja löytyy monipuolisesti laaja kirjo. Visiot, fiilikset ja tavoitteet niin opiskelun, voimaharjoittelun ja muun treenin, ampumaharrastuksen ja muun reserviläistoiminnan, työnteon ja sosiaalisen elämän, puhtaan vapaa-ajan projektien ja yleisen itsensä kehittämisen suhteen ovat sen verran hyvässä selkeydessä että elämä tuntuu varsin harmoniselta jopa syksyn edessä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että muutoksen tuulina tällä kertaa puhaltaa lähinnä rauhoittuminen ja pienimuotoinen sisäänpäinvetäytyminen. Aika näyttää.

Kaksi viikkoa jäljellä tätä rauhallista limboa ennen opiskelun alkua. Reilun viikon päästä pääsen muuttamaan takaisin omaan kotiin, kun alivuokralaissopimus loppuu. Siitä lähteekin sitten viimeinen lukuvuoteni käyntiin, ja pääsen vihdoin sataprosenttisesti takaisin arkielämän rytmiin yliopistoaktiviteettien myötä.

Elokuun pimeiden iltojen musiikiksi tällä kertaa tarjolla uunituoretta Sabatonia, koko kesän ahkerasti soinutta Olavi Uusivirtaa sekä tulevalle levylle kovaa hypeä rakentavaa DJ Polarsoulia.


Then the winged hussars arrived
Coming down the mountainside
Then the winged hussars arrived
Coming down they turned the tide


Sinä olit ukonlintu, outolintu
Lapin tuiman tuntureilta
Kuningatar germaaninen
Minä olin yksinäinen virvaliekki
Hurja poika Hämeestä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti